maanantai 21. maaliskuuta 2016

Mitäs muuta Villa Hevonkuusen kevääseen kuuluu........

Meidän kevät etenee ihmetellessä Matildan kasvua ja taitojen oppimista. Pikkuneiti täyttää 7 kuukautta ensi viikolla.
Huh, aika menee nopeasti! 

Matilda harjoittelee tällä hetkellä kääntymistä massulta selälleen ja ryömimisjuttuja. Pottailut aloitettiin helmikuun alussa ja lähes kaikki töröt onnistuukin nyt jo pottaan, sekä tyttö osaa ilmaista kun hänellä on hätä. Todellinen prinsessa :)  


Yläkertaa ollaan siis rempattu ja nyt on menossa Matildan huone, joka on jo lähes valmis. Pientä viimeistelyä ja sisustamista enää jäljellä. Kirjoittelen siitä sitten kun seuraavan kerran tänne ehdin.

Tässä yksi fiilistelykuva Matildan huoneesta ;) 

Meitsi tekee käsitöitä aina kun ehtii ja kädet on vapaana kaikesta muusta. Yksi mustaharmaa viltti tuli valmiiksi ja parit pipot.





Viltti on myynnissä Facebookin Q -tamolla sivuilla

Kun yläkerta saadaan valmiiksi, suunnitelmissa on aloittaa olohuoneen seinien tapetointi sekä maalaus. 
Tuli nimittäin vastaan niin ihana tapetti, että onhan se jo aika vaihtaa huoneen ilme uuteen :P 


Pihalla ei juuri nyt tapahdu mitään lumitöitä kummempia. 


Vanhempien makuuhuone

Yläkerran remppa jatkuu. Aulasta tuli makuuhuone meille vanhemmille. Aula toimi aiemmin tv- ja pelihuoneena. Eihän siinä suuria tarvinnut tehdä (onneksi). Tehosteseinien vihreä väri muuttui tummanharmaaksi. Kalusteista tv-taso meni Viljamille, sohva Matildan tulevaan huoneeseen ja tietokonepöytä alakertaan ruokailuhuoneeseen.

Siirsin Viljamin huoneesta Malm -yöpöydät meille. Yöpöydistä tuli siniset sekä lisäsin niihin messinkiset vetimet. Näin ne sopii paremmin lavoista tehtyyn sänkyyn. 








Matto onkin kuvaamisen jälkeen vaihtunut mustaan kiiltävään nukkamattoon.


Seinälle on tulossa vielä jotain. 
Yleensä me ei käytetä sängyssä päiväpeittoa, mutta näin sängyn päässä pidettynä se on mulle ihan ok, jos siinä istuskelee pelaamassa pleikkaria.


Kuntopyörä on ajokunnossa, sekä erittäin toimiva seuraavan päivän vaatteiden ripustukseen.


Portaikossa oleva ikkuna onkin sitten erihaastava, se on niin korkealla ettei siihen saa laitettua verhoa ilman mitään portaisiin asennettavaa telinettä. Aamulla herää mukavasti auringonpaisteeseen. 


* Kalustusteet: pohjamaalina Tikkurilan Otex tartuntapohjamaali, pintamaali kahteen kertaan Tikkurilan puolihimmeällä Helmellä sävy NCS S 2020-B30G

* Tehosteseinät: tummanharmaa Tikkurilan himmeä Joker sävy TVT1934


torstai 11. helmikuuta 2016

Tehosteseinän maalaamista


Maalasin yläkerran aulassa sekä portaikossa vihreän tehosteseinän tummanharmaaksi. 





Tehosteseinien maalaamisessa kannattaa käyttää hyvää teippiä. Ennen pintamaalia maalaa valkoisella, esim. Tikkurilan Siro 2 pohjamaalilla teipin ja maalattavan pinnan raja umpeen. Kun valkoinen on kuiva, maalaa seinä hyvällä pintamaalilla väh. kahdesti. Teipit kannattaa ottaa heti viimeisen maalikerroksen jälkeen pois. Kun teipit on laittanut järjestelmällisesti jostain nurkasta alkaen, niin irrotuskin käy helposti aloittaen samasta nurkasta. Tuon valkoisen maalireunuksen avulla rajauksista tulee tosi siistit ja suorat. Käytin teippauksessa apuna vatupassia. 







Tummissa sävyissä täyshimmeä maalipinta on luonnonvalossa vaaleampi kuin kiiltävässä pinnassa. Käytin Tikkurilan himmeää Jokeria sävy 1934. Luonnonvalossa hitusen näen kiiltoa, koska seinä on ikkunan vieressä. Joker on loistava, tuhti ja peittävä maali, eikä maalikerroksia tarvii kahta enempää edes näinkään tummilla seinillä. Joker -pinta kestää kevyttä pyyhkimistä.




Aika hyvin natsaa seinän väri valittua sävykorttia. Sävynä Tikkurilan Pro Grey 1934, lämmin tummaharmaa


tiistai 2. helmikuuta 2016

Viljamin huone

Kaksi vuotta tuli nyt tammikuussa siitä, kun muutettiin Villa Hevonkuuseen Rajamäelle. Remppa aloitettiin yläkerrasta ja nyt hommaa jatketaan tai itseasiassa paljon menee uusiksi. Eipä silloin kaksi vuotta sitten ollut aavistusta uudesta perheenjäsenestä. 

Eräs valvottu yö vauvan ja Tatun vierellä laittoi päähän uudet ideat ja hetihän se oli päästävä ne toteuttamaan. 

Aloitettiin Viljamin huoneesta, koska se onkin ollut keskeneräinen koko ajan. Huone on erikoisen muotoinen, pitkulainen ja kapea, vinokatto sekä toiselta seinustalta matala. Meidän taloon muuttaessa huoneessa ei ollut ovea, vaan se oli tavallaan yhtenäistä tilaa aulan kanssa. Edellisillä asukkailla se oli ollut jonkinlaisena pukeutumishuoneena. Oven ja seinän rakentaminen olikin haastavaa vinon katon sekä muuriseinän takia. Seinä tehtiin aulan puolelle vinosti  että oviaukosta saatiin normaalikorkuinen. Ovi vaan on harmillisesti vain 7:n ovi. No, pärjätään.






Pitkät vastakkaiset seinät tapetoin Keskon Lef nuorisotapetilla, jossa väreinä harmaa (lähes sama kuin lattia) vihreä sekä musta. Huoneen ikkuna- ja oviseinän tapetoin saman sarjan mustalla tapetilla. Mustassa tapetissa on hieman sellainen tekstiilintuntu, josta tuleekin mieleen parin kymmenen vuoden takaiset paksut vinyylitapetit. 


Viljami on 11 -vuotias varhaisteini, mutta tein huoneesta sellaisen, joka voisi miellyttää häntä vielä 17 -vuotiaana. Kalusteet ovat modernit, jotka Viljami voi mahdollisesti ottaa mukaan ensiasuntoonsa (jos ne enää sitten kelpaa). 





Huoneen seinällä on luukku, josta pääsee kylmään ullakkotilaan. Maalasin luukun mattamustaksi. Viljami keräilee Aku Ankkoja, joita on mukava lukea säkkituolissa. Viljami itse valitsi Anttilan Pizza -maton, harmitteli kun hampurilaismatot olivat loppuneet. 

Huoneessa vaihdettiin jalkalistat. Tästä lähteekin koko talon jalkalistojen uusiminen mdf-listoista puisiin. 

Viljami sai huoneeseensa aulassa olleen tv-tason. Poika saa ehkä jonain päivänä siihen oman tv:n. Tason päälle on nyt hyvä laittaa esille harrastuksia, kuten koottavia panssariajoneuvoja ja kaktuksia. 




Tapetit: Kesko LEF   kuviollinen: 48901
                                 musta: 48882

Maali: Tikkurilan Black musta seinämaali

Seinävalaisin: Clas Ohlsonin Base messinki




maanantai 25. tammikuuta 2016

Kotiäiti miettii syntyjä syviä




Ompas ihana ilma ulkona. Paljon uutta lunta, pakkasta vain pari astetta ja aurinko paistaa. Mut silti ollaan sisällä. No en valita. Matilda nukahti syliin kun imetin, joten jäi sisälle nukkumaan päiväunia, vaikka olin suunnitellut ulkoilua. Pakkasten takia en oo päässy ulos ainakaan pariin viikkoon. Tuntuu jo että seinät kaatuu päälle ja tän hiton auringon takia näkyy pinnoilla kaikki pölyt. No en valita siltikään. 

Välillä tuntuu tai aika useastikkin, että ei jaksais olla kotona ja hoitaa lasta 24/7. Ja kun sen myönnän, mietin jo hetken oonko huono äiti. Mä oon hyvä äiti.
Monta huonosti nukuttua yötä putkeen ja Tatulla pitkiä iltavuoroja. Jos on hyvä yö, saan nukuttua 4-5 tuntia ja päivisin en osaa nukkua, eikä päiväunille juuri ole edes aikaa. Matildan päiväunet ovat normaalisti max tunnin kerrallaan. Joskus harvoin kolme tuntia. Tunnissa yritän tehdä kotihommia ja hoitaa koiraa. Silloin kun ei huvita siivota ja tarviin lepoo, istahdan sohvalle käsitöiden ja Netflix -sarjojen pariin.

Mietin monesti jaksoinko paremmin Viljamin kanssa silloin 28 -vuotiaana. En varmaan. No silloin ei ollut koiraa ja omakotitaloa. Mutta silloin taas hoidin lasta vieläkin enemmän yksin. Mutta oli ystäviä arjessa mukana. Nyt niistä ystävistä ei juurikaan kuulu. Yritän pitää itseni sosiaalisena somen kautta. Laittelen kuvia ja kuulumisia facebookkiin, että kamut tietää mitä meille kuuluu. Mut miks kukaan ei soita tai tuu käymään, tai siis pyydä edes meitä käymään. Lauantain hiljaisina illan hetkinä saattaa ystävältä tulla viesti, et miten menee ja harmitteluja kun me nähdään niin harvoin. Ja siihen se jää. 
Mä päätin, et nyt kun meidän autot on kunnossa, mä liikun enemmän Matildan kanssa. Viime syksy ja tää talvi meidän autot on olleet rikki vuorotellen ja Tatu on tarvinnut autoa työmatkoille. Mut sit se meidän meneminen.... hirveesti ylimääräistä rahaa ei kotiäidillä ole, joten ei voi käydä shoppailemassa ihan joka päivä ja mä en tykkää ees shoppaamisesta jossain metelisessä ostoskeskuksessa. Kirpparit ja antiikkikaupat on kivoja, mut sielläkin tarvii rahaa. Kaikki maksaa. Bensakin. Päivisin sopis meille lähtee moikkaa ystäviä, mut nehän onkin töissä tai harrastuksissa. Ja ehkä heidänkin on helpompaa tavata kahvilla jossain toisen ystävän kanssa, jolla ei oo mukana sitä huutavaa ja kaiken huomion vievää mukulaa. 

Myönnän, oon mäkin kyllä aika huono pitämään yhteyksiä. Joskus olin parempi, mut kun ajan kanssa huomaa, että se oonkin vain minä joka soittaa tai meilaa, tai menee käymään. Kyllästyy. Tulee fiilis, ettei toinen halua ees pitää ystävyydestä kiinni. 
Mä silti edelleen luotan siihen, että ne oikeet frendit pysyy vierellä aina vaikka mitä tapahtuis elämässä. On mullakin sellanen ystävä. Kyllä harmittaa isosti kun ei nähdä. 

Kun mä oon töissä, töissä siellä kaupassa ihmisten ympärillä, se on ihan ok, että vapaalla onkin omissa oloissa. Siten jaksaa taas palvella. 

Mä yritän nauttia tästä kotiäitiydestä. Mä yritän nauttia siitä, että näen Matildan kasvavan ja oppivan asioita. Mä yritän nauttia siitä, että ympärillä on hiljaista. Mä yritän nauttia siitä, että saan olla kotona. Itseasiassa mä nautinkin. Nyt on tää hetki ja perhe on tärkein aina. 


- Minna -



sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Olipas pakkasia


Terve!

Pitkästä aikaa koneella ja blogin parissa. Olipa hurjat pakkaset. Parhaimmillaan kolmesti päivässä oli pönttöuunit tulilla; ekana aamulla, heti uudestaan toisessa huoneessa, kun pellin sai kiinni sekä vielä iltasella toi olohuoneen uuni. Vanhoista ikkunoista tuli kylmää ilmaa niin että otsatukka heilui. Tatu laittoikin ikkunateippiä. Yläkerran ikkunat (uudet) ei niin päästäny kylmää, mut lattiat... 
Alakerran lattialta mittasin kovimpien pakkasten aikaan 16-18 astetta. Yläkerrassa sai pitää kolmiakin sukkia jalassa kun tapetoin Viljamin huonetta.


Aloitettiin taas remppaamaan yläkertaa. Tehtiin uudet suunnitelmat, jossa kaikkien makkarit tulee ylös. Aiemmin oli ajatuksena, että vanhempien makuuhuone tulee kellariin ja samaan tilaan leffa-/pelihuone. 

Hieman hitaammin käy remontoiminen nyt, mut eipä tässä mitään kiirusta olekkaan. Viljamin huone on tapetoitu ja toiveissa olisi saada listat tällä viikolla. Sen jälkeen homma etenee aulaan, jossa maalaan seiniä. Aulasta tulee meidän makkari ja näin Matildakin saa oman huoneen. 

Tässä pari kuvaa Viljamin keskeneräisestä huoneesta:



Tänään ei rempata. Nyt kun Matilda nukkuu käytän hetken hyväksi ja jatkan mustaharmaan viltin virkkaamista. 


Minut löytää myös Instagrammista nimimerkillä qtamollaminna


torstai 12. marraskuuta 2015

Matildalle villatakki




Ensimmäinen villatakkini on vihdoin valmis. Yllätyin ihan itsekkin, että takilta se näyttää ja testin jälkeen sellaisena se toimikin.


- ♥ -